Hoflößnitz

Tätä paikkaa voidaan todellakin kutsua Saksien viininviljelyn kehdoksi. Täällä Hoflößnitzin tilalla saksilaiset vaaliruhtinaat juhlivat sadonkorjuun aikaan. Täällä myös keksittiin nk. Sachsenkeule (elegantti nuijanmuotoinen pullo) ja tänne 600 vuoden viininviljelyperinteet ovat jäljitettävissä.

Saksilainen Wettinin ruhtinashuone piti Lößnitzin viinitilaa itsellään viiden vuosisadan ajan. Kartano oli 1800-luvulle asti kartanon viininviljelyn keskus ja juhlapaikka.

Nykyinen nimi „Hoflößnitz“ mainittiin ensimmäisen kerran asiakirjassa 14. tammikuuta 1622. Vuonna 1650 valitsija Johann Georg I rakennutti lehdistötalon viereen linnan, Lust- und Berghausin. Hänen poikansa Johann Georg II juhlisti täällä joka vuosi viinirypäleiden sadonkorjuuta. Hänen hovimaalarinsa oli hollantilainen Albert Eckhout, joka koristeli yläkerran juhlasalin 80:llä koteloituun kattoon upotetulla maalauksella, jotka kuvaavat vaikuttavasti Brasilian linnustoa. Myös salin puiset seinät ja vaaliparin viereiset yksityishuoneet on koristeltu paneelimaalauksilla.  

Kuinka paljon täällä kaikki pyöri 1600-luvulla viininviljelyn ympärillä, osoittaa pieni viininviljelyvihko, jonka vaaliruhtinaan viinitilojen hallintovirkamies ja kirjuri Johann Paul Knohll kirjoitti vuonna 1667 Hoflössnitzissä. Se oli selostus 23. huhtikuuta 1588 annettuun vaalien viinitarha-asetukseen, ja se sisälsi 24 kiinteän viinitarhatyösäännön kaanonin, jota hän täydensi omilla kokemuksillaan. Se oli 1800-luvulle asti saksalaisen viininviljelyn standarditeos.

Vaaliruhtinas August Väkevä (1677–1733) kutsui metsästysseurueensa Hoflößitziin ja järjesti siellä tanssiaisia ja railakkaita sadonkorjuujuhlia, joissa viiniä tarjoiltiin runsaasti. Tänä aikana rakennettiin myös kartano, jonka kellarissa oli prinssille tarkoitettu maisteluhuone nimeltä Kellerstube.

Vuonna 1843 Hoflössnitz sai valtion viinitilan aseman, ja se pysyi sellaisena kunnes viininviljely Lößnitzissä taantui viinikirvasta johtuen vuonna 1889. Viininviljelyperinnettä jatkettiin vuonna 1911, kun viiniköynnöksen varttamisasema perustettiin. Sen johtajana toimi vuodesta 1916 lähtien maatalousneuvos Carl Pfeiffer, Sachsenin viininviljelyn elvyttämisen isä.  Hän istutti Lößnitzin alueelle uusia viiniköynnöksiä vuodesta 1913 alkaen ja otti vuonna 1916 vastuulleen varttamisaseman johtamisen, josta syntyi vuonna 1927 viininviljelyä käsittelevä tutkimus- ja opetuslaitos. Pfeifferin aikana keksittiin myös eräs erikoisuus: Elben laakson viinien houkuttelevuuden lisäämiseksi Hoflößnitzissä keksittiin vuonna 1931 nk. Sachsenkeule, suuri nuijanmuotoinen pullo.

Viinikulttuurin ja viininviljelyn perinnettä jatkaa nykyään vuonna 1998 perustettu Hoflössnitzin viinitilamuseosäätiö, jossaa viinitila, viinitilamuseo ja viinibaari toimivat.

Viinitilaan kuuluu lähes kahdeksan hehtaaria viinitarhoja, joita viljellään luonnonmukaisesti. Kuninkaallinen huvi- ja vuoristotalo on nykyään museopalatsi, jossa on pysyvä näyttely Elben laakson viininviljelyn historiasta.

Aukioloajat

Tiistai - sunnuntai: 11:00 - 17:00

Opastettu kierros:
Lauantai & Sunnuntai: klo 11:00

  • Viinikulttuurin kohokohtia Jyrkkien rinteiden Riesling Mittelrhein Riesling Charta (MRC) -järjestö.

  • Viinikulttuurin kohokohtia Professori Blankenhornin viinireitti Freiburgissa Kuka oikeastaan keksi viinitieteen?

  • Viinikulttuurin kohokohtia Traben-Trarbachin jugendtyylinen kaupunki Maailman toiseksi tärkein viinikaupan keskus.