Weingut Vereinigte Hospitien

Moselin Trierissä sijaitsevan Vereinigte Hospitienin kellarissa voi kokea roomalaista historiaa. Saksan vanhimman viinikellarin juuret ulottuvat vuoteen 330.

Vereinigte Hospitienin kellari tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kokea roomalainen historia. Keisari Konstantinus rakennutti vuonna 330 kaksi massiivista varastoa Moselin varrelle. Niissä säilytettiin viiniä ja viljaa. Näistä rakennuksista säilynyt osa muodostaa nykyisen viinitilan kellaritilat, ja alkuperäiset savitiililattiat ovat edelleen nähtävissä.

Roomalaisaikainen varasto oli 70 metriä pitkä ja 20 metriä leveä, mikä teki siitä aikansa suurimman ei-asuinkäyttöön rakennetun rakennuksen Alppien pohjoispuolella. Osa paksuista, jopa kahdeksanmetrisistä seinistä on edelleen pystyssä ja kuuluu viinitilan nykyiseen kellariin.

Nykyinen Vereinigte Hospitien syntyi vuonna 1804, kun keisari Napoleon Bonaparte määräsi alueen katoliset luostarit sekularisoitaviksi ja yhdistettäväksi yhdeksi hyväntekeväisyyslaitokseksi. Sen tehtävänä oli hoitaa sotilaita, köyhiä ja sairaita. Tilalle liitettiin myös viinitarhoja, mukaan lukien Moselin ja Saarin jokilaaksojen parhaat palstat. Näin syntyi Vereinigte Hospitienin viinitila, jonka tuotoilla laitosta ylläpidettiin.

Tänä päivänä Vereinigte Hospitien on voittoa tavoittelematon säätiö, joka ylläpitää vanhainkotia ja hoivapalveluita. Viinitilalla on noin 25 hehtaaria tarhoja. Niistä 90 prosenttia on edelleen Rieslingiä – samaa lajiketta, josta löytyvät ensimmäiset kirjalliset maininnat jo vuodelta 1464, St. Jacobin sairaalan tilikirjoista.

Viinitila kuuluu Verband Deutscher Prädikatsweingüter VDP -järjestöön ja omistaa useita Moselin ja Saarin kuuluisimpia tarhoja. Niihin kuuluvat muun muassa Trierer Augenschein, Wiltinger Hölle sekä Saarfelder Schlossberg Serrigissä.