Müller-Thurgau
Rypälelajikkeen on jalostanut professori Hermann Müller Sveitsin Thurgaun kantonista.
Faktat
-
10.738 ha
vuonna 2023 viljelty pinta-ala
Tausta
Müller-Thurgau -viiniköynnöksiä viljeltiin vuonna 2023 yhteensä 10 738 hehtaarilla lähes kaikilla Saksan viinialueilla. Suurimmat viljelyalat löytyvät Rheinhessenistä (n. 3 834 ha) ja Badenista (n. 2 160 ha). Seuraavina ovat Pfalz (n. 1 591 ha), Franken (n. 1 375 ha) ja Mosel (n. 743 ha).
1980-luvulla käyttöön otettu hehtaarikohtaisen sadon rajoittaminen on vaikuttanut erityisen myönteisesti juuri Müller-Thurgauhun, joka on luonnostaan runsassatoinen lajike. Kun satoa karsitaan, lajikkeen todellinen laatu ja potentiaali pääsevät paremmin esiin.
Merkitys
Saksan viinimaisemassa Müller-Thurgau väistyi Rieslingin tieltä johtavalta paikalta 1990-luvulla. Silti se on edelleen merkittävä lajike: sen osuus on noin 10,6 prosenttia Saksan viinitarhojen kokonaispinta-alasta. Viljelyalan laajuus – lähes 11 000 hehtaaria – selittyy lajikkeen monipuolisilla käyttömahdollisuuksilla ja sillä, että se on helposti nautittava. Se ei liioin ole erityisen vaativa kasvupaikan suhteen ja sitä on helppo viljellä.
Viininvalmistus ja maku
Müller-Thurgau kypsyy aikaisin ja tuottaa yleensä makeahkoja, kukkaisia viinejä, joissa on hieno, hedelmäinen ja usein hieman muskottimainen vivahde. Happoisuus on useimmiten pehmeä, ja mitä pohjoisemmilta alueilta viini tulee, sitä pirteämmät hapot sillä yleensä on.
Viinit kypsytetään tavallisesti ruostumattomasta teräksestä valmistetuissa säiliöissä, jotka säilyttävät niiden tuoreuden ja aromikkuuden. Useimmiten ne ovat kuivia tai puolikuivia viinejä. Pitkään säilytettäviksi ne eivät yleensä sovellu, vaan ovat parhaimmillaan ensimmäisinä vuosina sadonkorjuun jälkeen. Ajoittain tuotetaan myös sur lie -viinejä, joita on kypsytetty sakan päällä juuri ennen pullotusta.
Müller-Thurgau-viinit ovat helposti lähestyttäviä ja suosittuja niiden harmonisen ja pehmeän luonteen ansiosta. Ne ovat vaaleankeltaisia, keskitäyteläisiä ja monikäyttöisiä. Jos etiketissä käytetään nimeä Rivaner, kyseessä on yleensä kuiva, kevyt ja raikas, melko nuorekas viini. Müller-Thurgau sopii erityisen hyvin arjen viiniksi sekä herkille ja aromaattisille ruoille.
Historia
Lajikkeen kehittäjä oli sveitsiläinen professori Hermann Müller (1850–1927), kotoisin Thurgaun kantonista. Hän loi uuden rypäleen Geisenheimin tutkimuslaitoksessa Saksassa. Nykyiset geneettiset tutkimukset osoittavat, että kyseessä on Rieslingin ja Madeleine Royalen risteytys. Jalostustyötä jatkettiin Sveitsin Wädenswilin tutkimuskeskuksessa, ja vuonna 1913 lajike sai nimekseen Müller-Thurgau kasvattajansa mukaan.
Synonyymi Rivaner puolestaan syntyi yhdistämällä nimet Riesling ja Silvaner, joita pitkään luultiin Müller-Thurgaun vanhemmiksi.
Lyhyesti
- Syntynyt risteyttämällä Riesling x Madeleine Royale
- Noin 15 % Rheinhessenin "valkoisista" viinitarhoista on Müller-Thurgauta
- Runsassatoinen ja aikaisin kypsyvä lajike
- Tuoksu: hennon hedelmäinen ja kukkainen, hentoja yrttejä, omenaa ja päärynää
Mitä tekemistä Rivanerilla on Müller-Thurgaun kanssa?
Nimi Rivaner syntyi yhdistämällä nimet Riesling ja Silvaner, joita pitkään luultiin Müller-Thurgaun vanhemmiksi. Rivaner-lajiketta käytetäänkin edelleen usein Müller-Thurgaun synonyyminä.
Kuivan valkoviinin kaveriksi Rahkajuusto eli "Spundekäs"
Spundekäs on raikas rahka- ja tuorejuustopohjainen levite, joka maustetaan sipulilla, ruohosipulilla ja paprikalla. Se on perinteinen herkku rinkeleiden kanssa.
- 75 g tuorejuustoa
- 75 g rahkaa
- 1/2 sipulia
- 3 rkl ruohosipulia
- paprikajauhetta (mieto), suolaa, pippuria maun mukaan
Sekoita tuorejuusto ja rahka tasaiseksi massaksi. Kuutioi sipuli hienoksi ja lisää joukkoon. Hienonna ruohosipuli ja sekoita osa massaan, jätä loput koristeeksi.
Mausta paprikajauheella, suolalla ja pippurilla. Ripottele pinnalle ruohosipulia.
Rahkajuusto eli "Spundekäs" maistuu perinteisesti rinkeleiden kanssa, mutta sopii mainiosti myös perunoiden kera tai kasvistikkujen dipiksi.
- Riesling (trocken)
- Müller-Thurgau (trocken)
