Maaperä ja sijainti
Jos maaperä on esimerkiksi liuske- tai kalkkikivistä, sen myös aistii viinissä.
Faktat
-
2.658
yksittäistä viinitarhaa eli Einzellagea
-
68
-asteinen kaltevuus viinirinteellä
-
14.000
hehtaaria jyrkkiä rinteitä
Maaperän merkitys ja monimuotoisuus
Erilaisten viljelyalueiden maaperärakenteet – löyhästä hiekkapohjaisesta maasta savi- ja lössimaahan sekä hauraasta liuskekivestä tai kovaan graniittiin – luovat saksalaisille viineille niiden rikkaan moninaisuuden. Ne vaikuttavat rypälelajikkeiden kasvuun ja viinien makuun, ja tekevät viineistä ainutlaatuisia laajassa valikoimassaan.
Maaperä toimii luonnon muistina: sen historia ja rakenteet mahdollistavat toistuvia, laadukkaita makukokemuksia, jotka heijastavat viinin kotiseutua.
Kasvupaikat, ilmasto ja viinintekijät
Saksassa viininviljelylle parhaat edellytykset löytyvät etelään tai lounaaseen suuntautuvilta rinteiltä suojaisissa laaksoissa, esimerkiksi Reinin ja sen sivujokien sekä Elbe-, Saale- ja Unstrut-jokien varrella. Rinteillä auringonvalo on voimakkaampaa ja auringonpaiste kestää pidempään kuin tasangoilla, mikä tukee rypäleiden kypsymistä.
Saksan viinialueet on jaettu useisiin maantieteellisiin yksiköihin, suuriin ja pieniin, erottamaan toisistaan kaksi Euroopan unionissa vallitsevaa viinin peruslaatuluokkaa: Deutscher Wein ja Qualitätswein (laatuviini). Deutscher Wein -alueita on viisi, jotka on jaettu edelleen kahdeksaan osa-alueeseen perustason Deutscher Weinille ja 19 alueeseen seuraavan tason viinille, eli Deutscher Landweinille.
Saksalaisen laatuviinin suurin maantieteellinen yksikkö on yksi 13 määritellystä viininviljelyalueesta, jotka on jaettu pienempiin osa-alueisiin, esim. Region (entinen Bereich), Großlage (tietty rajattu alue) ja Einzellage (yksittäinen viinitarha). Vuosien varrella useat Großlage-nimet ovat tulleet niin tunnetuiksi, että ne toimivat käytännössä tuotemerkkeinä, erityisesti Saksan vientimarkkinoilla. Yleensä Saksan huippulaatuviinit kantavat Einzellage-nimeä.
Terroir
Terroir tarkoittaa maaperää, mutta termi kattaa myös ilmaston, rypälelajikkeen ja viininviljelijän työn. Terroir kuvastaa kokonaisuutta, jossa nämä tekijät kietoutuvat toisiinsa ja vaikuttavat viinin makuun ja luonteeseen. Tärkein osa on kuitenkin maaperä, joka pysyy suhteellisen muuttumattomana ajan saatossa, ellei siihen puututa voimakkaasti ihmistoiminnalla.
Viininviljelijän tehtävä on tunnistaa, mikä rypälelajike soveltuu parhaiten hänen tarhaansa ja haluamaansa viinityyliin. Yhdessä maaperän, ilmaston, rypälelajikkeen ja viinintekijän työ luovat viinille sen ainutlaatuisen luonteen. Terroir tarjoaa maantieteellisten rajojensa sisällä varmuuden mausta – ja juuri siinä piilee sen aitous. Oikein hyödynnettynä lähes mikä tahansa maaperä voi tuottaa erinomaisia viinejä.
Steillagen – jyrkät rinteet
Saksan viinilainsäädännössä yli 30 prosentin kaltevuutta kutsutaan jyrkäksi rinteeksi. Kaltevuutta ilmoitettaessa on tärkeää huomioida, käytetäänkö prosentteja vai asteita: esimerkiksi 45 asteen rinne vastaa 100 prosentin kaltevuutta. Pystysuora rinne on 90 astetta. Bremmer Calmontissa Mosel-joen varrella on Euroopan jyrkimmät viinirinteet, joiden kaltevuus on 68 astetta eli 248 prosenttia.
Saksassa jyrkillä rinteillä sijaitsevien viinitarhojen osuus on noin 14 % kokonaisviljelyalasta, eli noin 14 000 hehtaaria. Pelkästään Moselin viljelyalueella niitä on noin 3 500 hehtaaria.
Miksi jotkut maaperät, kuten Niersteinin (Rheinhessen) Roter Hangin maaperä, ovat väriltään punaisia?
Punainen väri johtuu maaperän erittäin vanhoista rautayhdisteistä. Puristuksessa löyhät maakerrokset kehittyivät lopulta kiinteiksi hiekka- ja savikiviksi, jotka ovat huokoisia mutta varaavat hyvin lämpöä.
