Silvaner

Silvaner

Silvaner löysi tiensä Frankeniin yli 350 vuotta sitten luultavasti sisterssiläismunkkien ansiosta.

Faktat

  • 1. sija

    kaikista Frankenin rypäleistä

  • 25,3 %

    % pinta-alasta Frankenissa

  • 10-12 °C

    optimaalinen tarjoilulämpötila

Tausta

Silvaneria on viljelty Saksassa runsaat 360 vuotta. Vuonna 2024 sen viljelyala oli 4 228 hehtaaria, mikä on hieman yli 4 prosenttia koko maan viininviljelyalasta. Suosituin se on Rheinhessenissä (noin 1 800 ha), joskin Franken (noin 1 560 ha) on Silvaneristaan kuuluisa. Kolmanneksi suurin viljelyalue on Pfalz.

Merkitys

Ensimmäiset Silvaner-viinit valmistettiin Castellissa lähellä Würzburgia jo vuonna 1659. Sana niiden erinomaisuudesta levisi nopeasti.

Nykyisin Rheinhessen on sen suurin tuotantoalue, jossa Silvanerin osuus kattaa noin kahdeksan prosenttia koko viininviljelyalasta. Frankenissa Silvanerin osuus on erityisen suuri – se kattaa noin neljänneksen alueen viinitarhoista. Frankenissa maaperä myös vaihtelee huomattavasti, ja erityisesti keuper- ja kalkkikivimailla Silvaner nousee loistoonsa.

Kypsyminen ja aromit

Silvaner on monimuotoinen ja sopeutuvainen lajike. Se voi tuottaa niin raikkaan kesäviinin, pehmeän ja kermaisen barrique-viinin kuin pitkään kehittyvän, elegantin huippuviinin tai intensiivisen ja jalosti makean elämysviinin.

Silvaner kuvastaa tarkasti kasvupaikkansa terroiria ja yhdistää maanläheiset sävyt hienostuneisiin hedelmäaromeihin sekä maltilliseen hapokkuuteen. Tyypillisiä aromeja ovat hentojen yrttien ja karviaisen vivahteet, joita voi täydentää tuoreen heinän tuoksu. Viinit ovat kevyitä ja hienostuneita, ja niiden lempeä hapokkuus tekee niistä arvostettuja ruokaviinejä. Tyylikäs Silvaner sopii erinomaisesti parsan ja kalan kanssa. 

Historia

Silvanerin alkuperä on pitkään ollut arvoitus. Sen on arveltu sen juontuvan Transilvaniasta, Keski-Aasiasta tai jopa Rooman valtakunnan ajoilta. Geneettiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että Silvaner on risteytys Traminerista – yhdestä vanhimmista tunnetuista rypälelajikkeista – sekä alkuperäisestä lajikkeesta nimeltä Austrian White. Sen juuret ovat siis Alppien alueella.

Silvaner saapui Frankeniin luultavasti sisterssiläismunkkien mukana. Ebrachin luostari ylläpiti tiiviitä yhteyksiä Itävaltaan, ja näin itävaltalaisesta lajikkeesta tuli vähitellen Frankenin viininviljelyn kulmakivi ja ylpeydenaihe.

Franken, Silvanerin uusi koti

Frankenin savi- ja kipsimaat sekä vaihtelevat mikroilmastot loivat Silvanerille uuden, vahvan identiteetin. Rypäleestä tuli nopeasti Castellerin symboli, jolle pystytettiin jopa muistomerkki.

Rieslingin rinnalla Silvaner on yksi saksalaisen viininviljelyn tärkeimmistä lajikkeista. 1970-luvulle saakka se oli maan viljellyin rypäle. Nykyään se kasvaa erityisesti Frankenin parhailla tarhoilla, ja sen maine kasvaa tasaisesti myös kansainvälisten viinitoimittajien ja -kriitikoiden silmissä.

Lyhyesti

  • Saksan viljellyin rypälelajike aina 1970-luvulle asti
  • Korkea satoisuus ja keskipitkä kypsymisaika
  • Tuoksu: hennon yrttinen, karviaisia

Milloin Silvaner mainittiin ensimmäisen kerran?

Jo ensimmäisellä vuosisadalla jKr. Gaius Plinius Secundus kertoi Naturalis Historia -teoksessaan rypälelajikkeesta, jolla oli samankaltaisia ominaisuuksia kuin Silvanerilla. Silvaner tuli Saksaan 1600-luvulla Alppien alueelta tulleiden munkkien mukana.

Parsa sopii täydellisesti yhteen kuivan Silvanerin kanssa Paahdettua parsaa ja taglietellea

Paahdettu parsa ja tagliatelle hurmaavat kevään aromeilla. Kerma, sitruuna ja karhunlaukka tuovat annokseen raikkautta ja pehmeyttä.

  • 250 g valkoista parsaa
  • 250 g vihreää parsaa
  • 50 g voita
  • 1 tl sokeria
  • 2 rkl saksanpähkinäöljyä (tai rypsiöljyä)
  • 350 g tagliatelle-pastaa
  • ripaus suolaa ja pippuria maun mukaan
  • 2 dl kuohukermaa
  • 1 rkl sitruunamehua
  • 4 karhunlaukanlehteä (tai 2 siivutettua valkosipulinkynttä)

 

Kuori parsat (vihreistä poista vain alaosa). Halkaise parsat pituussuunnassa kahtia ja paloittele 3–5 cm paloiksi.

 

Sulata voi kattilassa, lisää sokeri ja anna karamellisoitua kevyesti. Lisää öljy ja parsat, paista keskilämmöllä noin 10 minuuttia, kunnes ne ovat kypsiä, mutta napakoita, välillä käännellen.

 

Keitä sillä välin tagliatelle suolatussa vedessä pakkauksen ohjeen mukaan al denteksi.

 

Kaada kerma parsalle ja keitä hetki, kunnes kastike on hieman sakeutunut. Mausta suolalla, pippurilla ja sitruunamehulla.

 

Sekoita pasta parsojen joukkoon. Viimeistele hienoksi suikaloidulla karhunlaukanlehdellä.

  • Silvaner (trocken)