Silvaner
Silvaner löysi tiensä Frankeniin yli 350 vuotta sitten luultavasti sisterssiläismunkkien ansiosta.
Faktat
-
1. sija
kaikista Frankenin rypäleistä
-
25,3 %
% pinta-alasta Frankenissa
-
10-12 °C
optimaalinen tarjoilulämpötila
Tausta
Silvaneria on viljelty Saksassa runsaat 360 vuotta. Vuonna 2024 sen viljelyala oli 4 228 hehtaaria, mikä on hieman yli 4 prosenttia koko maan viininviljelyalasta. Suosituin se on Rheinhessenissä (noin 1 800 ha), joskin Franken (noin 1 560 ha) on Silvaneristaan kuuluisa. Kolmanneksi suurin viljelyalue on Pfalz.
Merkitys
Ensimmäiset Silvaner-viinit valmistettiin Castellissa lähellä Würzburgia jo vuonna 1659. Sana niiden erinomaisuudesta levisi nopeasti.
Nykyisin Rheinhessen on sen suurin tuotantoalue, jossa Silvanerin osuus kattaa noin kahdeksan prosenttia koko viininviljelyalasta. Frankenissa Silvanerin osuus on erityisen suuri – se kattaa noin neljänneksen alueen viinitarhoista. Frankenissa maaperä myös vaihtelee huomattavasti, ja erityisesti keuper- ja kalkkikivimailla Silvaner nousee loistoonsa.
Kypsyminen ja aromit
Silvaner on monimuotoinen ja sopeutuvainen lajike. Se voi tuottaa niin raikkaan kesäviinin, pehmeän ja kermaisen barrique-viinin kuin pitkään kehittyvän, elegantin huippuviinin tai intensiivisen ja jalosti makean elämysviinin.
Silvaner kuvastaa tarkasti kasvupaikkansa terroiria ja yhdistää maanläheiset sävyt hienostuneisiin hedelmäaromeihin sekä maltilliseen hapokkuuteen. Tyypillisiä aromeja ovat hentojen yrttien ja karviaisen vivahteet, joita voi täydentää tuoreen heinän tuoksu. Viinit ovat kevyitä ja hienostuneita, ja niiden lempeä hapokkuus tekee niistä arvostettuja ruokaviinejä. Tyylikäs Silvaner sopii erinomaisesti parsan ja kalan kanssa.
Historia
Silvanerin alkuperä on pitkään ollut arvoitus. Sen on arveltu sen juontuvan Transilvaniasta, Keski-Aasiasta tai jopa Rooman valtakunnan ajoilta. Geneettiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että Silvaner on risteytys Traminerista – yhdestä vanhimmista tunnetuista rypälelajikkeista – sekä alkuperäisestä lajikkeesta nimeltä Austrian White. Sen juuret ovat siis Alppien alueella.
Silvaner saapui Frankeniin luultavasti sisterssiläismunkkien mukana. Ebrachin luostari ylläpiti tiiviitä yhteyksiä Itävaltaan, ja näin itävaltalaisesta lajikkeesta tuli vähitellen Frankenin viininviljelyn kulmakivi ja ylpeydenaihe.
Franken, Silvanerin uusi koti
Frankenin savi- ja kipsimaat sekä vaihtelevat mikroilmastot loivat Silvanerille uuden, vahvan identiteetin. Rypäleestä tuli nopeasti Castellerin symboli, jolle pystytettiin jopa muistomerkki.
Rieslingin rinnalla Silvaner on yksi saksalaisen viininviljelyn tärkeimmistä lajikkeista. 1970-luvulle saakka se oli maan viljellyin rypäle. Nykyään se kasvaa erityisesti Frankenin parhailla tarhoilla, ja sen maine kasvaa tasaisesti myös kansainvälisten viinitoimittajien ja -kriitikoiden silmissä.
Lyhyesti
- Saksan viljellyin rypälelajike aina 1970-luvulle asti
- Korkea satoisuus ja keskipitkä kypsymisaika
- Tuoksu: hennon yrttinen, karviaisia
Milloin Silvaner mainittiin ensimmäisen kerran?
Jo ensimmäisellä vuosisadalla jKr. Gaius Plinius Secundus kertoi Naturalis Historia -teoksessaan rypälelajikkeesta, jolla oli samankaltaisia ominaisuuksia kuin Silvanerilla. Silvaner tuli Saksaan 1600-luvulla Alppien alueelta tulleiden munkkien mukana.
Kuivalle Silvanerille Valkoviinikeitto krutongeilla
Valkoviinillä ja kermalla rikastettu keitto saa syvyyttä paahdetuista vihanneksista. Tarjoa kermavaahdon ja rapeiden, kanelilla maustettujen leipäkuutioiden kanssa.
- 5 dl valkoviiniä
- 5 dl kanalientä
- 3 dl kermaa
- 1 sipuli
- 1 purjon valkoista osaa
- 50 g selleriä
- 1 porkkana
- 30 g voita
- 1 rkl vehnäjauhoja
- 2 laakerinlehteä
- 1 rkl kirkastettua voita
- 4 viipaletta vaaleaa leipää
- Sokeria, muskottipähkinää, kanelia, suolaa maun mukaan
Kuori ja pilko vihannekset pieneksi.
Paista sipulit, purjo, selleri ja porkkanat voissa, isossa kattilassa, kunnes ne saavat kevyen ruskean sävyn. Ripottele päälle jauhot, lisää kasvisliemi, valkoviini ja puolet kermasta. Mausta laakerinlehdillä ja hauduta hiljalleen noin 15 minuuttia.
Poista paahtoleivästä kuoret, leikkaa kuutioiksi ja paista kirkastetussa voissa rapeiksi. Mausta kanelilla. Vatkaa loppu kerma vaahdoksi.
Siivilöi keitto ja mausta muskottipähkinällä sekä suolalla. Kaada lautasille, lisää kermavaahtoa ja viimeistele rapeilla leipäkuutioilla.
- Müller-Thurgau (trocken)
- Silvaner (trocken)
Tämä saattaa myös kiinnostaa sinua
-
Rypälelajike Elbling Elbling on yksi Euroopan vanhimpia viljeltyjä valkoisia rypälelajikkeita.
Lue lisää -
Rypälelajike Frühburgunder Voimakkaita, mausteisia ja täyteläisiä viinejä tuottava rypälelajike on saanut nimensä siitä, että se kypsyy aikaisin elokuussa.
Lue lisää -
Rypälelajike Morio-Muscat Rypäleessä on voimakkaita, kukkaisia ja aromaattisia sävyjä.
Lue lisää
